Olen siis 44 vuotias eronnut nainen. Ja ammatiltani maatalouslomittaja. Siinäpä ne tärkeimmät.

En ole enää kristitty. Uskon johonkin, mutta miksi sitä nimittäisi? Todellakin wicca lienee lähimpänä. Eikä tämä ole tässä ja nyt syntynyt ajatus, vaan siihen meni toistakymmentä vuotta tottua ajatukseen että voin olla muutakin kuin kristitty. Tosin wicclaisuuteni on vielä lapsen kengissä, mutta nyt suunta alkaa näyttää selvemmältä. Mitä enemmän luen ja tutkin sitä vakuuttuneempi olen. Koska en omaa juuri minkäänlaista kielipäätä olen ollut täysin suomennuttujen kirjojen varassa. Ja nekin olisi mieheni hävittänyt, jos olis uskaltanut.

Olen ollut lapsesta asti sellainen joka aistii tulevia. Kerron muutaman jotka ovat ihan oikeasti tapahtuneet.

1)Olin yläasteella (tarkemmin en muista). Oli talvi. Meilla asui vuokralla eräs nuori nainen jonka kotona kävin hänen kanssaan kerran. Hänellä oli oma auto jota tarvitsi jo ammattinsakin puolesta. Kun lähdettiin ajamaan sieltä pois minua alkoi semmoisella ovelalla tavalla ahdistamaan mikä oli aina merkinnyt jotain pahaa tapahtuvaksi. Sanoin tälle naiselle, että 4 tunnin sisällä tapahtuu jotain ikävää. Hän vähän naurahti. Hän toi minut kotiin mitään ei tapahtunut sillä matkalla. Lähti sitten kahvin jälkeen takaisin ajamaan kotiinsa. Muutaman tunnin päästä soi puhelin ja tämä nainen soittaa. Oli kotimatkalla yhteen mutkaan ajaessaan muistanut yht’ äkkiä minun sanani ja hiljentänyt vauhtiaan tavallistakin enemmän. Mutkassa vastaan oli tullut kuorma-auto sivuluisussa. Nainen oli saanut väistettyä juuri ja juuri lumipenkaan. Jos vauhtia olisi ollut enemmän... Pieniä peltivaurioita lukuunottamatta siitä selvisivät säikähdyksellä. Siin kumpikin kuski.

2a) Olin silloisen poikakaverin kanssa talvella ajelemassa ja hän alkoi kääntymään eräälle rantaan menevälle tielle. Tie näytti ihan hyvälle. Sanoin; Älä aja sinne jäät kiinni. En tiedä mistä se tunne yht’äkkiä vaan pulpahti päähän. Sain naurahduksen, että kyllä tämä tuolta nousee. Vaan eipä noussut,kiinni jäi niin, että jouduttiin hinamaan traktorilla pois. Noloa keskellä yötä.

2b) Samainen mies, auto ja talvi :) Oltiin taas ajelulla. Kielsin pysätymästä sille levikkeelle. ”Jäät kiinni”. Ei uskonut ja kiinni jäi. Pikkusen sain kummastuneen katseen, mutta sen jälkeen hän uskoi jos varotin.

Monen pariskunnan eron olen ennustanut. On vaan tullut tunne. Kerrankin olin töissä ja tulin kotiin ja totesi äidille, että X ja Z eroavat pian. Äiti käski suoraan pitää turvan kiinni, olivat menneet kuukautta aiemmin naimisiin. Erosivat parin kuukauden kuluttua. Jotenkin sen vaan aisti. Olisipa vaan vielä aistinut tämän omankin eronsa. :/

Minulla on ollut pentagrammikin, mutta se on häipynyt jonnekin hiljaisuuselon aikana. Ja kun tässä lähipäivinä olen katsellut uutta joka sekä kestäisi, että olis helppo pitää puhtaana mikään ei meinannut ottaa mielyttääkseen. Ja mikä ei ihan suoralta kädeltä välttämättä tajuaisi pentagrammiksi. Onneksi Metsän tytär antoi todella hyvän vinkin. Kalevakoru oli juuri sitä mitä olin hakenut. Kiitos hänelle. Ja olen hänelle kiitollinen myös noista jutuista joita ei todellakaan ole noissa suomenkielisissä wiccakirjoissa.

Kirjoja tuli hiukan tilattua netistä nyt kun kukaan ei ole motkottamassa ja paheksumassa. Nyt on tulossa vihdoin se Varjojen kirjakin. Se on puuttunut ihan turvallisuus syitä. Syy:Mies. Hänelä on tapana puuttua joka asiaan. Ja vielä niin kauan kuin hänen tavaroitaan täällä on, niin kauan pidän sen lukittavassa arkussani pöydän alla ’toimistossa’ johon hän ei luultavasti edes yritä katsoa. Pitää vaan hakea huomenna rautakaupasta siihen uusi riippulukko. Arkustani tulee luultavasti myöhemmin vielä alttarini, mutta vielä ei ole sen aika. Ensin pitää selvittää monta muuta asiaa. Kuten tämä ero.

Nyt pitää henkäistä hiukan ennen töihin lähtö